Suomelle jälleen moitteita perusturvan liian alhaisesta tasosta, Vastaus kanteluun: Suomi rikkoo kansainvälistä oikeutta - perusturvan taso liian matala

Mediatiedote 15.2.2023

Suomelle jälleen moitteita perusturvan liian alhaisesta tasosta

Vastaus kanteluun: Suomi rikkoo kansainvälistä oikeutta - perusturvan taso liian matala

Suomen perusturvan taso on edelleen liian alhainen ja se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, toteaa Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea vastauksessaan Suomen sosiaalioikeudellisen seuran tekemään kanteluun. Suomi sai moitteet Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräyksien rikkomisesta nyt jo kolmannen kerran. Päätös julkistettiin tänään 15.2.2023.

Euroopan neuvoston alainen sosiaalisten oikeuksien komitea katsoo, että Suomen perusturvaetuudet sairauden, vanhemmuuden, kuntoutuksen tai työttömyyden ajalta eivät tasoltaan vastaa Suomen ratifioimaa uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 12 ja 13 artiklan määräyksiä. Artiklat sisältävät oikeuden sosiaaliturvaan sekä sosiaaliavustukseen ja lääkintäapuun jokaiselle henkilölle, jolta puuttuvat riittävät varat ja joka ei pysty hankkimaan niitä itse. Sekä syyperusteiset sosiaalivakuutusetuudet sairauden, vanhemmuuden tai työttömyyden kohdatessa todettiin minimimääriltään liian alhaisiksi samoin kuin sosiaaliavustuksiin kuuluvat toimeentulotuen perusosa ja työmarkkinatuki. Niiden taso alittaa selvästi uudistetun sosiaalisen peruskirjan minimitason.

Aiemmin komitea päätyi samaan johtopäätökseen vastatessaan Suomen sosiaalioikeudellisen seuran tekemiin kanteluihin vuosina 2015 ja 2017. Myös YK:n sosiaalisten oikeuksien komitea on antanut Suomelle huomautuksia perusturvan alhaisesta tasosta. YK:n ja Euroopan neuvoston huomautukset eivät kuitenkaan ole saaneet riittävää huomiota eivätkä poliitikot ole heränneet epäkohdan poistamiseen.

Nykyinen hallitus on korottanut perusturvaetuuksia, mutta niiden taso on edelleen liian matala. Seuraavalla hallituksella tulee olemaan paljon tehtävää tämän epäkohdan korjaamisessa, sanoo Suomen sosiaalioikeudellisen seuran puheenjohtaja Yrjö Mattila.

Suomi on liittynyt Euroopan neuvoston uudistettuun sosiaaliseen peruskirjaan eduskunnan säätämällä lailla ja ilmoittanut Euroopan neuvostolle noudattavansa peruskirjan sosiaaliturvaa ja sosiaaliavustuksia koskevia artikloja. Komitean päätös osoittaa, että näin ei ole tapahtunut eikä Suomen valtio ole noudattanut eduskunnan säätämää lakia. Pidämme tärkeänä, että nyt saatu kolmas komitean päätös johtaa viimeinkin käytännön toimenpiteisiin. Tämä tulee olemaan tulevan hallituksen keskeinen tehtävä.

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin painottaa, että sosiaalietuudet ovat usein tärkein tai ainoa tulonlähde heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Nykyhallitus on tehnyt jonkin verran korotuksia etuuksiin, mutta yleisestä maailmantilanteesta johtuva elinkustannusten viimeaikainen raju nousu on tuonut uusia toimeentulo-ongelmia ja kriisiyttänyt ihmisten elämää.

- Katsomme kansalaistoimintaan pohjautuvassa verkostossamme, että Suomen valtion on otettava tosissaan saamansa huomautukset. Sosiaaliturvaa ja etuusjärjestelmiä on kehitettävä siten, että pienituloisten ja köyhyyttä kokevien kansalaisten ei tarvitsisi tukeutua viimesijaiseen etuuteen toimeentulotukeen, sanoo Suomen köyhyyden vastaisen verkoston puheenjohtaja Leena Valkonen.

Lisätietoja: Suomen sosiaalioikeudellisen seuran puheenjohtaja Yrjö Mattila, 040 7154 166, yrikmattila@gmail.com ja seuran varapuheenjohtaja Eila Sundman 050 5708 725 eila.sundman@gmail.com.

Suomen köyhyyden vastaisen verkoston puheenjohtaja Leena Valkonen, 040 8272 544, leevalkonen@gmail.com

Liite Suomen sosiaalioikeudellisen seuraan laaja lehdistötiedote komitean päätöksestä.

Päätös 172/2018 on luettavissa SSOS-seuran sivulla https://www.sosiaalioikeus.fi .

Seuran sivuilla on myös power point -esitys komitean päätöksen vaikutuksista