Sosiaalioikeuksien rikkominen lisää köyhyyttä Suomessa

Vuoden 2026 alkupuolella voimaan tullut toimeentulotuen uudistus ja työttömyysturvan ehtojen kiristäminen on syventämässä eriarvoisuutta Suomessa. Työttömyysturvan saamista on tiukennettu niin että ensimmäisestä virheestä ehtojen täyttämisessä korvaus evätään seitsemäksi päiväksi ja toinen virhe johtaa korvauksen maksamisen keskeyttämiseen niin kauan kunnes työtön on ollut kuusi viikkoa työssä. Tämä on nykyisessä työttömyystilanteessa useimmille mahdoton vaatimus. Ihminen, joka epäonnistuu esimerkiksi hakemaan neljä kertaa kuukaudessa työtä, joka hänen ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella on sisällöltään sellainen, että hänet voidaan palkata, voi joutua korvauksen keskeyttämisen kohteeksi. Toimentulotuki ei tule avuksi, koska työttömyysturvan sääntöjen rikkominen voi johtaa myös toimeentulotulotuen alentamiseen jopa puoleen, kolmeensataan euroon kuukaudessa. KEHA -keskukselle ja Kelalle on annettu liian paljon valtaa päättää vähävaraisten ihmisten kohtalosta.

Uuden lain mukaan perusosan alentaminen voidaan tehdä vain, jos alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida muutenkaan pitää kohtuuttomana. Tämä voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin. Tuen tarvitsijan oikeusturva on heikko, koska hänen tulee olla aktiivinen ja näyttää Kelalle alentamisen kohtuuttomuus omalla kohdallaan. Kelan harkintavalta välttämättömästä toimeentulosta alentamisesta päättäessään on laaja, koska lain sanamuoto välttämättömästä toimeentulosta ja kohtuuttomuudesta on epämääräinen. Kaikilla haavoittuvassa asemassa olevilla tuen tarvitsijoilla ei ole voimavaroja lain edellyttämään aktiivisuuteen. Sen seurauksena tuhannet suomalaiset voivat joutua elämään monia kuukausia kolmensadan euro kuukausitulon varassa.  Summa ei riitä edes ruokaan puhumattakaan muista elämisen kustannuksista. Joulukuussa 2025 toimeentulotukea sai 150 568 henkilöä ja uudistus lisää tuen tarvitsijoita. Riittääkö viranomaisten voimavarat arviointiin, jos tuhannet tuen tarvitsijat katsovat tuen alentamisen vaarantavan heidän välttämättömän toimeentulonsa?

Suomen työttömyysaste on Euroopan korkein. Hallitus on arvioinut toimeentulotuen muutoksen seurauksena 31 000 lapsen vajoavan köyhyyteen. Kehitys on hälyttävää, koska Tilastokeskuksen elinolotilaston mukaan noin 930 000 henkilöä eli 16,9 % kotitalousväestöstä oli jo vuonna 2023 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Kehityksen jatkuessa ensi vuonna voi jopa viidesosa kansasta olla köyhyysriskissä eikä ruokajakelu voi kokonaan paikata toimeentulotuen puutteita. Ainoa oikea tapa epäkohtien korjaamiseksi on parantaa Suomen sosiaaliturvaa, jonka tasoa Euroopan neuvosto ja YK ovat  useaan otteeseen pitäneet liian alhaisena jo ennen nykyisiä leikkauksiakin. Myös EU:n komissio on kiinnittänyt huomiota Suomessa tapahtuvaan eriarvoisuuden lisääntymiseen ja kehottanut tekemään korjaustoimia. Oikeus kohtuulliseen toimeentuloon on kirjattu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja Suomen solmimat kansainväliset ihmisoikeussopimukset sisältävät velvoitteita jäsenmaille riittävän sosiaaliturvan ylläpitämiseksi. On olemassa vaara, että Suomen sosiaaliturvan taso ei ole enää vertailukelpoinen muiden EU-maiden kanssa. Verrokkimaita on silloin alettava etsiä Afrikan ja Aasian maista.

Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry ja EAPN-Fin katsovat, että kohtuuttomat sosiaaliturvan leikkaukset tulee perua. Suomen sosiaaliturva on nostettava Suomen ratifioimien  kansainvälisten sopimusten tasolle.  

Helsingissä 19.3.2026

Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry ja EAPN-Fin Suomen köyhyyden vastainen verkosto

Lisätiedot:

varapuheenjohtaja Yrjö Mattila yrikmattila@gmail.com, puh. 040-7154166, Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry