Artikkelit ja kirjoitukset

Ovatko perus- ja ihmisoikeudet kuolleet?

11.5.2025

Susanna Rahkonen, OTL, VT, Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

Artikkelini käsittelee perus- ja ihmisoikeuksien asemaa nykyisessä keskusteluilmapiiriissä.

Joidenkin mielestä perus- ja ihmisoikeudet ovat liiallisen optimismin ja idealismin tuotosta. Siksi niihin ei olisi varaa.

Meneillään on kehitys, jossa liberaalia universaaleihin ihmisoikeuksiin perustuvaa yhteiskuntajärjestelmää arvostellaan. Oikeudellisesti sääntely ei kuitenkaan ole muuttunut. Perustuslakimme on sama ja kansainväliset ihmisoikeussopimuksetkin ovat edelleen voimassa.

Viimeaikaisissa sosiaaliturvan muutosesityksissä on alennettu sosiaaliturvan tasoa ja kattavuutta. Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen jälkeen alarajoja ei ole tässä mittakaavassa testattu eikä tehtävä ole ollut lainvalmistelijoille helppo.

Perustuslakivaliokunta ei ole katsonut tehtyjä sosiaaliturvan säästöesityksiä perustuslain vastaisiksi. Valiokunta on kuitenkin pitänyt joitakin muutoksia merkittävinä. Monissa asiantuntijalausunnoissa sen sijaan on vaadittu perusteellisempaa vaikutusten arviointia tai esitysten peilaamista Suomea velvoittaviin ihmisoikeussopimuksiin. Vasta sitten esitysten perustuslainmukaisuutta olisi ollut mahdollista arvioida.

Perustuslakivaliokunta on nostanut esiin vuosien varrella jo useamman kerran lausuntojensa perusteluosassa. Euroopan sosiaalisen peruskirjan valvontakäytännössä saadut huomiot - myös tällä eduskuntakaudella.

Valiokunta on todennut suhtautuvansa erittäin vakavasti valvontakäytännössä esitettyihin huomioihin ja edellyttänyt valtioneuvostolta aiheesta perusteellista tarkastelua. Selvitystä, jossa tehtäisiin perusteellisempaa selkoa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten määräyksistä ja valvontakäytännössä esitetyistä huomioista.

Suomen lainsäädäntöön peilaten, ei ole kuitenkaan vielä tehty. Sellaiselle olisi mielestäni tarvetta. Pelkät puheet eivät julista perus- ja ihmisoikeuksia kuolleiksi. Puheilla voidaan kuitenkin luoda sellaista ilmapiiriä ja oikeudellista kulttuuria, joka vähitellen rapauttaa oikeusvaltion peruspilareita.

Lue alta koko artikkeli:

Hyvinvointi, terveys ja liikunta - arjen valinnat ja mahdollisuudet

3.12.2024
Irmeli Virkkula. Ft, LitK

Terveyden, liikunnan ja hyvinvoinnin alueelta löytyy paljon velvoittavaa lakitekstiä. Tarkastelen artikkelissani, miten nämä eri laissa esitetyt tavoitteet – ihmisten hyvinvointi ja terveys- toteutuvat eri väestöryhmien kohdalla, mitkä tekijät vaikuttavat arjen valintoihin ja ylipäänsä mahdollistavat ne.

Alla olen luetellut ne lait, ohjelmat ja toimeenpanosuunnitelmat, jotka määrittävät ja ohjaavat suomalaisten terveyttä, hyvinvointia ja liikkumista sekä kunnissa ja hyvinvointialueilla tarjottavia palveluja.

Suomalaisen terveyspolitiikan päälinjaus 2000- luvulla on tehty Terveys 2015 - kansanterveysohjelmassa, joka toimii laajana kehyksenä yhteiskunnan eri osa-alueilla kehitettävälle terveyden edistämiselle. Ohjelma myös kytkeytyy WHO:n Terveys 21. vuosisadalla ohjelmaan (1).

Valtioneuvoston periaatepäätös ja toimeenpanosuunnitelma vuodelta 2021 ”Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030” on jatkumoa Terveys 2015- ohjelmalle (2). Sen päämääränä on selvityksen mukaan turvata suomalaisten hyvinvointi kaikissa väestö- ja ikäryhmissä. Tavoitteena on mahdollistaa kaikille osallisuus, hyvät arkiympäristöt, hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta ja palvelut. Toiminnassa painotetaan myös päätöksenteon vaikuttavuutta.

Sosiaali- ja terveysministeriön ” Terveydeksi- kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma” toimeenpanosuunnitelma julkaistiin marraskuussa 2024 (3). Se sisältää rahoitettavien toimien vaikutusten seuranta- ja arviointisuunnitelman.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuodelta 2021 sisältää ohjeistuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kunnissa ja hyvinvointialueilla (4). Se velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita laatimaan kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät tavoitteet ja niiden saavuttamista tukevat toimenpiteet. Lisäksi laissa ilmaistaan, että kunnan on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja tuettava sitä asiantuntemuksellaan.

Liikuntalaki puolestaan asettaa tasa-arvoisen liikkumisen ja väestön hyvinvointia ja terveyttä edistämisen tavoitteiden toteuttamiseksi lähtökohdiksi tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, monikulttuurisuuden, terveet elämäntavat, turvallisen toimintaympäristön sekä ympäristön kunnioittamisen (5).

Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen hallitusohjelmaan sisältyvän ”Suomi liikkeelle-ohjelman” tavoitteina on, että eri ikäiset ihmiset liikkuisivat aiempaa enemmän (6). Ohjelmalla pyritään edistämään mahdollisuuksia liikkua ja liikkumista tukevia arjen valintoja.

Lue alta koko artikkeli:

Iäkkään henkilön osallisuuden vahvistaminen

15.6.2024
Anja Karvonen-Kälkäjä, OTT, VT, vanhuusoikeuden asiantuntija

Iäkkään henkilön omien elämänarvojen ja näkemysten kunnioittaminen on ensisijaista kaikessa toiminnassa. Vaikuttamismahdollisuus omiin palveluihin ja osallisuus oman elämän valintoihin on turvattu lainsäädännössä koko elämän ajan. Vanhuspalvelulaki edellyttää ikääntyneen henkilön kuulemista hänen asioissaan.

Ikääntyneen väestön mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua omien palvelujensa suunnitteluun on keskeinen arvokkaan elämän osatekijä. Osallisuutta voidaan laajemmin turvata vanhusneuvostojen kautta.

Lue alta koko artikkeli:

Hyvinvointialueet vastaavat päihdepalveluiden järjestämisestä

19.2.2024
Tuula Sillanpää, päihdeasiamies

Vastuu päihdepalveluiden järjestämisestä siirtyi kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Samassa yhteydessä päihdepalveluiden pykäliä uudistettiin ja tarkennettiin erityisesti sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Pykäliin on nyt kirjattu myös riippuvuuskäyttäytymisestä, kuten peliriippuvuudesta johtuvat tuen tarpeet ja niihin annettavat palvelut.

Kulunut vuosi on ollut lyhyt aika, eikä uudistuksia ja parannuksia ole vielä saatu valmiiksi. Jotta palveluita tarvitseva pääsee eteenpäin asiansa hoidossa, hänelle on tärkeää tietää, mistä apua saa,
minne voi soittaa tai mennä.

Päihdepalveluiden yhteystiedot löytyvät varmimmin oman hyvinvointialueen
verkkosivuilta. Myös erilaisissa kohtaamispaikoissa ja päiväkeskuksissa on tarjolla yhteystietoja.

Lue alta koko artikkeli:

Artikkelit ja kirjoitukset

Ovatko perus- ja ihmisoikeudet kuolleet?

Hyvinvointi, terveys ja liikunta - arjen valinnat ja mahdollisuudet

Mitä on vanhuusoikeus?

Iäkkään henkilön osallisuuden vahvistaminen

Hyvinvointialueet vastaavat päihdepalveluiden järjestämisestä