Vuosi 2014

Vuotta 2014 leimasivat antoisat seminaarit. Näistä ensimmäinen pidettiin helmikuussa HUS:n auditoriossa ja teemana oli lähisuhdeväkivaltaan liittyvät ongelmat. Seminaarissa alustivat seuramme varapuheenjohtaja Eila Sundman, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, Helsingin potilasasiamies Eija Bärlund-Toivonen sekä tohtori Tiina Lindholm Åbo Akademista. Eila Sundman oli tilaisuuden vetäjä ja siihen osallistui paljon HUS:n työntekijöitä. Osanottajia oli noin 40 ja keskustelu aiheesta kävi vilkkaana. Lähisuhdeväkivalta todettiin lisääntyväksi sosiaaliseksi ongelmaksi, jonka torjumiseksi tulisi lisätä ponnisteluja.

Vuonna 2014 alkoi monipuolinen yhteistyö terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan tutkimusosaston kanssa. Yhteistyökumppaneina THL:ssä ovat olleet professori Marja Vaarama ja OTT Eeva Nykänen sekä Kelasta professori Olli Kangas ja ryhmäpäällikkö Laura Kalliomaa-Puha. Järjestimme yhdessä kolme seminaaria, joiden teemana oli ”Oikeus palveluihin” (I, II ja III). Seminaarissa teemaa käsiteltiin eri näkökulmista.

Ensimmäisessä toukokuun seminaarissa tieteiden talossa Kirkkokadulla lähestyimme oikeutta palveluihin teoreettiselta kannalta ja selvitimme palvelujen roolia suomalaisen sosiaaliturvan kokonaisuudessa. Professori Pentti Arajärvi tarkasteli aihetta perustuslain näkökulmasta ja professori Matti Mikkola eurooppalaisia ihmisoikeusstandardien valossa. Muissa toukokuun puheenvuoroissa käsiteltiin mm. lasten, vammaisten ja vanhusten oikeutta palveluihin sekä valvontaviranomaisten roolia. Seminaarin lopussa oli paneelikeskustelu aiheesta ”missä sijaitsevat oikeuksien asettamat rajat ja mistä julkisia palveluja voidaan karsia?”

Toisessa syyskuussa 2014 Kela –hallissa pidetyssä seminaarissa oli esillä palvelujen laillisuusvalvonta eduskunnan oikeusasiamiehen toimesta sekä oikeus hoivaan vanhus- vammais- päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Seminaarissa tarkasteltiin myös maahanmuuttajia palvelujen käyttäjinä.

Kolmannessa joulukuussa 2014 myös Kela –hallissa pidetyssä seminaarissa keskityttiin oikeusturvakysymyksiin ja muutoksenhakuun palveluissa. Alustajina olivat mm. professori Olli Mäenpää, joka puheenvuorossaan keskittyi tulevan SOTE –uudistuksen oikeusturvanäkökohtiin sekä emerita oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio, jonka puheenvuorosta tuli selväksi oikeusasiamiehen tärkeä rooli kansalaisten oikeusturvan takaajana. Koska palveluja koskevat lait ovat sanamuodoltaan melko väljiä, on oikeusasiamies kansalaisten kanteluja ratkaistessaan myös tulkinnut lakia. Oikeusasiamies on tehnyt myös lukuisia lakialoitteita epäkohtien korjaamiseksi ja mm. hoitotakuuaikojen toteutumisessa oikeusasiamiehen toiminnalla on ollut ratkaiseva merkitys. Kansalaisten kantelut pitkistä jonoista hoitoon tuottivat viimein lainsäädäntöä hoitoajoista. Joulukuun seminaarissa käsiteltiin myös potilasvahinkolautakuntaa, korkeinta hallinto-oikeutta ja hallinto-oikeuksia palvelujen muutoksenhakueliminä sekä oikeusturvaa sosiaalivakuutusasioissa. Seminaarin lopussa tehtiin yhteenvetoa vuoden kolmesta seminaarista ja todettiin niiden olleen menestys. Kaikissa seminaareissa on ollut 90 – 110 osallistujaa ja keskustelu on käynyt vilkkaana. Yhteistyötä päätettiin jatkaa ja seminaarisarja jatkuu vuonna 2015 ja vuoden 2014 seminaareista on tarkoitus tehdä kirja.

Vuonna 2014 oli myös vilkasta yhteistoimintaa HYVA –yhdistyksen ja VAPAUS VALITA –seurojen kanssa. Järjestimme yhteistyössä EU:n parlamenttiehdokkaiden keskustelutilaisuuden Eurooppa –salissa aiheena ”Hyvinvointivaltio EU:ssa”. Tilaisuus keräsi suuren määrän yleisöä ja keskustelu valaisi monipuolisesti EU:n ulottuvuuksia hyvinvointivaltion näkökulmasta. EU –vaalit todettiin tärkeiksi myös hyvinvointivaltion ylläpitämisen näkökulmasta. Yhteistyötä seurojen välillä päätettiin jatkaa.

Järjestökanteluumme perusturvan alhaisuudesta saimme hallituksen vastauksen tietoomme keväällä 2014 ja sitä käsiteltiin hallituksen kokouksessa. Itse sosiaalisten oikeuksien komitean päätös tuli lokakuussa 2014, mutta se on pidettävä salassa helmikuuhun 2015 saakka. Seura pitää asiasta tiedotustilaisuuden sitten kun päätös on julkinen.

Vuoden 2014 alkupuolella seura teki toisen kantelun Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealle. Halusimme tällä kertaa selvittää sitä, onko Suomen yksilöllinen ja kollektiivinen irtisanomissuoja Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimuksen (TSS –sopimuksen) artiklat täyttävä. Euroopan Neuvosto on jo aiemmin huomauttanut Suomea siitä, että laittoman irtisanomisen tapauksissa työntekijällä ei ole oikeutta palata entiseen työhönsä ja korvaus laittomasta irtisanomisesta on rajoitettu 24 kuukauteen, vaikka todellinen vahinko voi olla huomattavasti suurempi. Lisäksi kollektiivinen irtisanomissuoja on Suomessa heikko, koska hyvin menestyvät yritykset voivat laillisesti irtisanoa työntekijöitään pelkästään voittoa lisätäkseen. Halusimme tietää, onko tällainen ihmisten kohtelu sopusoinnussa ihmisoikeussopimuksen kanssa. Lisäksi yritysten saneerauksissa usein ”puhdistetaan” työpaikat ikääntyneistä työntekijöistä ja ikääntyneet voivat joutua olemaan pitkään työttöminä ennen eläkeikää. Uutta työpaikkaa on vaikea löytää ja työttömyyden pitkittyessä ikääntyneelle tulee huomattavia eläke-etuuksien menetyksiä työmarkkinatuelle joutuessaan. Aiemmin työttömyyseläke auttoi näissä tilanteissa, mutta nyt työttömyyseläkkeen ehtoja on heikennetty. Halusimme tietää, onko tällainen heikennys sopusoinnussa ihmisoikeussopimuksen artiklojen kanssa. Odotamme vuonna 2015 vastausta kanteluumme.

Vuotta 2014 on leimannut SOTE –uudistus, jonka lopullinen muoto selvisi vasta keväällä. Yhdistys on antanut kolme lausuntoa uudistuksesta ja yhdistyksen puheenjohtaja oli mukana STM:n suullisessa kuulemisessa asiasta. Puheenvuorossaan hän korosti asiakkaan näkemyksen huomioon ottamista uudistusta toteutettaessa. Valitettavasti yhdistyksen näkemykset eivät ole kovin paljon vaikuttaneet, koska uudistus viedään läpi pelkästään rakenteellisena ottamatta huomioon asiakkaan asemaa tai oikeuksia.

Toinen huomattava uudistus vuonna 2014 oli sosiaalihuoltolain uudistus. STM pyysi yhdistykseltä lausuntoa, joka annettiin perusteellisena ja yksilöitynä. Lausunnossa asiakkaan asema ja oikeudet olivat etusijalla. Uudistus tulee parantamaan asiakkaan asemaa, mutta määrärahasidonnaisuus palveluissa voi edelleen vaarantaa palvelujen saamisen. Yhdistys on ehdottanut valtionavun epäämistä tai takaisinperintää kunnilta, jotka tietoisesti alibudjetoivat palveluun tarvittavia määrärahoja, mutta ehdotuksemme ei ole saanut vastakaikua.

Kolmas merkittävä uudistus vuonna 2014 oli itsemääräämisoikeuslaki ja YK:n vammaissopimuksen ratifiointi. Myös näistä asioista yhdistys antoi vuoden aikana lausunnon kiirehtien erityisesti YK:n sopimuksen ratifiointia ja siihen liittyvän lainsäädännön hyväksymistä. Yhdistyksen hallituksen jäsen Ulrika Krook on vammaisten oikeuksia koskevissa asioissa ollut hyvin aloitteellinen.

Yhdistyksen hallituksen tiedevastaava Kalevi Ellilä on kirjoittanut kolme artikkelia yhdistyksen nettisivuille. Vireillä on myös hanke, jossa kaikki hallituksen jäsenet kirjoittavat artikkelin erityisalastaan ja näin laajennetaan suurelle yleisölle yhdistyksen piirissä olevaa tietoa. Yhdistys myös tukee piirissään tehtävää tieteellistä tutkimustyötä.