Vuosi 2017

Vuoden aikana järjestettiin neljä seminaaria, joista ensimmäisen järjesti SSOS – seura yhteystyössä EAPN-
FIN verkoston kanssa ja toinen toteutettiin yksin, kolmas yhteistyöstö PAM – ammattijärjestön kanssa ja
neljäs yhteistyössä Invalidiliaton ja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen kanssa.
Ensimmäinen seminaari pidettiin Kirkkohallituksen auditoriossa Etelärannassa aiheenaan ”Köyhyys- ja
leipäjonot Suomessa”. Osanottajia oli 70–80 ja alustukset herättivät vilkasta keskustelua. Seminaari herätti
myös ajatuksen siitä, että olisi syytä tehdä vielä yksi kantelu Euroopan neuvostoon Suomen perusturvan
tasosta, koska köyhyys oli selvästi lisääntymässä.
Toinen seminaari otsikoltaan ”Lastensuojelu tänään ja huomenna” pidettiin Kirurgisen sairaalan Sophie
Mannerheim – salissa kesäkuussa 2017. Myös tämä herätti runsaasti huomiota ja osanottajien joukossa oli
paljon kuntien lastensuojelua tekeviä työntekijöitä. Alustukset herättivät runsaasti keskustelua.
Kolmas seminaari aiheeltaan ”Työsuhde- ja sosiaalilait vallankäytön näkökulmasta” pidettiin PAM
ammattiliiton suuressa neuvotteluhuoneessa Ympyrätalossa Hakaniemessä. Tässä seminaarissa käsiteltiin
monipuolisesti ja osin filosofisestikin ongelmia työssä käyvien toimeentulossa sekä sitä, miten sosiaaliturvaa
tulisi uudistaa muuttuvaa työelämää paremmin palvelemaan. Seminaarin alustukset yhdistyksen nettisivuilla
ovat herättäneet paljon kiinnostusta.
Neljäs seminaari pidettiin THL:n auditoriossa ja se oli otsikoltaan Paljon palveluja tarvitsevien vammaisten
ihmisten sosiaaliset oikeudet”. Seminaari oli ”sosiaaliset oikeudet” seminaarisarjaa ja keskittyi
vaikeavammaisten oikeuksiin ja palveluihin sekä nykyhetkessä että uudessa, valmisteilla olevassa VALAS –
lainsäädännön aikana ja tulevassa maakuntaympäristössä. Myös tähän seminaariin osallistui noin 80
osallistujaa ja alustusten jälkeen nousi yleisöstä vilkasta keskustelua. Seminaari päättyi asiantuntijoiden
paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin erityisesti maakunnan vammaispalvelujärjestelyjä.
.
Vuonna 2017 yhdistyksellä on ollut edustus EAPN-FIN hallituksessa. Köyhyyskysymykset ovat
olleet yhdistyksen toiminnan kohteena koko vuoden. Yhdistys on yhteistyössä EAPN-FIN
hallituksen kanssa valmistellut kansalaisaloitetta perusturvaetuuksien parantamiseksi, koska
yhdistyksen aiempi kantelu Euroopan neuvostoon (88/2012) ei ole saanut hallitusta muuttamaan
kantaansa perusturvaetuuksiin.
Vuoden aikana saimme myös kolme uutta vastausta Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien
komitealta, (Complaint 106, 107 ja 108/2014). Olimme katsoneet työntekijöiden irtisanomissuojan
olevan liian heikko ja päätöksessään kanteluumme (Merits 106/2014) sosiaalisten oikeuksien
komitea totesi Suomen irtisanomissuojan olevan sosiaalisen peruskirjan vastainen siltä osin kuin
laittoman irtisanomisen korvausmäärät olivat rajoitettuja eikä laittomasti irtisanotulla työntekijällä
ole mahdollisuutta päästä takaisin työpaikkaansa. Tiedotimme päätöksestä laajasti, mutta jostain
syystä irtisanomissuojan epäkohdat eivät ole herättäneet minkäänlaista keskustelua Suomessa, ei
edes ammattijärjestöjen piirissä. Suomi ei selvästikään ole korjaamassa irtisanomissuojasäännöksiä,
vaikka Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut Suomen rikkovan
sosiaalisen peruskirjan työntekijän irtisanomissuojaa koskevaa artiklaa 24.
Päätöksessä (Merits) 108/2014 sosiaalisten oikeuksien komitea totesi Suomen työmarkkinatuen
olevan selvästi liian alhainen (manifestly inadequate, not sufficient to enable its beneficiaries to meet
their basic needs). Myös tästä päätöksestä tiedotimme tiedotusvälineille, mutta uutinen siitä, että
Suomen on todettu jo toistamiseen rikkoneen Euroopan sosiaalisen peruskirjan artiklaa 13.1. liian
alhaisen työmarkkinatuen tason vuoksi, ei kiinnostanut tiedotusvälineitä. Päätökset yhdistyksemme

kanteluihin (88/2012 ja 108/2014) ovat nostaneet vain vähäisiä, hajanaisia uutisia tiedostusvälineissä
eikä mitään laajempia keskustelua päätösten herättämistä ongelmista ole Suomessa käyty. Valitettavasti
myöskään sosiaalisten oikeuksien komitea ei ole vienyt Suomen peruskirjan rikkomuksia Euroopan
neuvoston ministerikomitean käsiteltäväksi.
Vuoden 2017 aikana on yhteistyössä Ihmisoikeusliiton kanssa laadittu varjoraportti Euroopan
neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealle Suomen raporttiin Euroopan sosiaalisen peruskirjan
noudattamisesta. Vastaus komitealta saatiin tammikuussa 2018. Lisäksi on käyty neuvotteluja
Ihmisoikeusliiton kanssa yhteisestä kantelusta, jossa Suomen esitetään rikkovan peruskirjan artiklaa
12.3., jossa jäsenmaat sitoutuvat kehittämään sosiaaliturvaansa. Kantelun käytännön toteutus on
kuitenkin jäänyt vuoden 2018 puolelle.
Vuoden 2017 seuran hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Yrjö Mattila,
varapuheenjohtajat Eila Sundman ja Petteri Pitkänen, sihteeri Marjatta Kaurala, taloudenhoitaja
Jari J. Marjanen sekä muut jäsenet Marjo Tervo, Irene Roivas, Heidi Poikolainen ja Ulrika Krook.
Hallituksen kokouksiin osallistuivat lisäksi puheoikeudella hallituksen valitsemat asiantuntijat
tiedevastaava Kalevi Ellillä, Laura Kalliomaa-Puha, Anja Karvonen-Kälkäjä ja Timo Mutalahti.
Hallituksen kokouksiin osallistui myös Kari Korpela, joka toimii yhdistyksen toiminnan
tarkastajana.
Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa joko Kritsin tiloissa Kinaporissa, Elimäenkadulla tai
Invalidiliiton tiloissa Mannerheimintiellä. Seuran vuosikokous pidettiin toukokuun 23 päivänä 2017
Kritsin tiloissa.
Vuotta 2017 sävyttivät SOTE –uudistus ja seura oli antanut lausunnon valinnanvapautta koskevasta
lakiesityksestä. Kesällä esitys ei mennyt läpi perustuslakivaliokunnan käsittelyssä ja palautui uuteen
valmisteluun. Toinen esillä ollut merkittävä lainuudistus oli VALAS –lainsäädäntö,
kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistäminen, josta yhdistys antoi lausunnon samoin kuin
syksyllä 2017 asumistuen muutoksista. Vastustimme erityisesti säästösyistä esitettyä
indeksimuutosta, jossa asumistuen enimmäismäärän indeksi muutettiin seuraamaan
kansaneläkeindeksiä vuokraindeksin sijasta. Nykyisinkin enimmäismäärät alittavat huomattavasti
todellisen vuokratason etenkin pääkaupunkiseudulla.
Yhdistys sai vuoden aikana lukuisia uusia jäseniä. Yhdistyksen jäsenmaksu oli vuonna 2017 20
euroa, opiskelijoilta ja työttömiltä 10 euroa. Yhdistys sai vuoden aikana lahjoituksen
tiedepoliittiselta asiantuntija Kalevi Ellilältä. Yhdistyksen maksuvalmius oli vuoden aikana hyvä.
Vuoden aikana yhdistyksen tilikarttaa ja kirjanpitoa selvennettiin taloudenhoitajan ja toiminnan
tarkastajan yhteistyönä. Myös yhdistyksen nettisivut uusiutuvat niin että eri tapahtumat voi niistä
löytää paremmin kuin aiemmin.